tiistai 14. tammikuuta 2014

Meidän maailmankuva

                                          Olgino Karjalankannas  1982
                                         Vietimme muutaman hauskan päivän näiden armenialais-
                                         ten ammattimiesten seurassa Motelli Olginossa ja Lenin-
                                         gradissa. Heidän kanssaan opin, että oikeassa seurassa
                                         turisti on kuin herrankukkarossa.

                                          Ijevan, Tavuš, Armenia
                                          Idsevan 1988 yllä miesten olevien kotikaupunki
                                         Spitakin maanjäristys sattui Armeniassa 7. joulukuuta
                                         1988. Se oli voimakkuudeltaan 6,9 Richterin asteikolla
                                         ja tuhosi muun muassa Spitakin kaupungin kokonaan.
                                         Kaikkiaan järistyksessä kuoli lähes
                                           25 000 ihmistä.
                                          Armenian talous kärsii järistyksen vaikutuksista yhä,
                                          yli kaksikymmentä vuotta tapahtuman jälkeen
                                     
                                         Tästä kirjeestä olen ylpeä monestakin syystä.
                                          Paras on se, että se tuli perille.
                                          Huono asia oli se, etten koskaan enää jatkanut kir-
                                          jeenvaihtoa, koska tuli venäjän kielen kirjoittamisen
                                          opiskelu laiminlyötyä ja muutakin puuhaa oli yllin kyllin.
                                           Siksi näiden Тагик+Аилот+Самвел kohtalo jäi
                                          vaivaamaan. Harkoviin he lähtivät komennukselle
                                          kirjeen mukaan.

                             Ninni ja Seppo
                                    Joni Olginossa

                              Armenia on suomalaiselle

                              melko tuntematon paikka

  
                                               Tämä kartta sai ajatuksiin vauhtia
            Olen jonkin verran saanut seurata armeenialaista elämää ja elokuva Vodka lemon
             näyttää Armenian elämän raadollisenkin puolen.
             Olkoon tämä pieni juttu alkuna tarinalle maasta, johon Nooan arkki rantautui.


                                Elämäni ensimmäinen armenialainen

        Sakartvelossa Tbilisissä Hotelli Tbilisin valuuttabaarissa kohtasi Leon,
          joka hoiti omaa valtakuntaansa hotellin kellarissa. Meillä juttu luisti ja
          Leo hoiti tarjoilun lisäksi soitto puolenkin.
                              
          Charmatti baarimestari oli meidän suomalaisten suosikki. Olisi kiva, jos
         saisi jostain tietää mitä hänellä tänä päivänä kuuluu.


                                                                            Leon Baarin valikoima ei päätä huimannut, mutta iloisen tunnelman se joka ilta sai aikaan.                                    

2 kommenttia:

  1. Sepolle terkut!
    Kyllä se elämä jatkuu.
    Minä toivosin jo että pääsen eläkkeelle, nauttisin olla kotona.
    Kivaa tarinointia täällä kuvien kera, kiitos.
    Jatka vaan blogin pitoa.

    VastaaPoista
  2. Sullahan on täällä blogin alku. Päivittele ny ihmeessä nii pääsen lukemaan :)).

    VastaaPoista